sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

#11 FIILIKSIÄ

Helou! Lähipäivät tulee olemaan jännittäviä, sillä ensi viikolla leirille, ja sen jälkeen Barcelonaan. Juu siis olen ensi viikolla lähdössä leirille Mannilan ratsutilalle Punkaharjulle. Odotan sitä leiriä erittäin paljon ja uskon että siitä tulee koko kesän kohokohta. Leiri on siis viiden päivän toiveleiri 27.6 - 1.7.16. Olen joka kesä ollut vähintään yhdellä ratsastus leirillä, siitä lähtien kun ratsastusta olen harrastanut. Tällä kertaa lähden vain yksin, sillä olen aikaisempina vuosina aina ollut jonkun/joudenkin kanssa. Leireillä on aina se oma tunnelma, se jokin joka saa aina hyvälle tuulelle. Minun mielestäni Einolassa on ollut parhaat leirit, mutta katsotaan miten Mannilan käy.  

(c) Saga

Ja leirin jälkeen lähdemme siis Barcelonaan. Lähdemme 9.7 ja tulemme 14.7. Lähden siis äitini ja pikkuveljeni kanssa, ja sieltä varmasti tulee postausta ;) Majoitutaan sellaisessa talossa, jossa viimekin kesänä majoituttiin. Se on vähän syrjemmässä, eli ei aivan Barcelonan keskustassa. Kuljimme viimeeksi metroilla, mutta tänä vuonna aijomme kokeillä myös busseja. Lento Helsingistä Barcelonaan kestää noin 4 h. Ajattelmme ensin lähteä jonnekkin muualle, mutta rakastuimme niin paljon Barcelonaan niin päätimme uusia matkan tänä vuonna.

(c) Nikke

Ainiin! 3.8 ollaan lähdössä kaveriporukalla Helsinkiin, Linnanmäelle. Uskon että siitäkin tulee aivan mahtava reissu. Meitä lähtee minun lisäksi neljä tyttöä. Kuljemme onni bussilla, ensin Lappeenrannasta Helsinkiin ja sen jälkeen toisin päin. 

(c) Nikke

Leikkasin myös viime torstaina itselleni undercutin, eli niskasiilin. Itse pidän miltä se näyttää, mutta jos joku ei pidä, niin sitä ei tänne tarvitse tulla kertomaan. Tässä vielä kuvaa siitä.



Jussit vietettiin erittäin leppoisissa tunnelmissa, äitini kavreiden luona. 

Kertokaa miten te vietitte juhannnusta?

- Nanna

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

#10 HYVÄ BLOGI ? + LINKKAA BLOGISI

Ulkoasu

Ulkoasu kertoo aika paljon blogista. Sillä ainakin minä itse katson sitä aina tarkkaan, muiden blogeissa että omassani. Blogin ulkoasu kertoo paljon blogista sekä kirjoittajasta. itse pidän ulkoasua hyvin tärkeänä osana blogia. Jos katson jotakin blogia ensimmäistä kertaa ja ulkoasu näyttää tylsältä en edes vaivaudu lukemaan postauksia. Blogini ulkoasu on vaihdellut monta kertaa tämän vuoden aikana, mutta nyt olen pysynyt hetken aikaa tässä samassa. MINUN mielestäni ulkoasu pitää olla yksinkertainen jossa voi olla pieniä yksityiskohtia. Pidän myös erittäin paljon itse tehdyistä malleista ja ulkoasuista. Banneri ei saa olla liian sekava tai värikäs, sellainen että siitä saa selvää ja kuvat erottuvat toisistaan hyvin.








Blogin sisältö

Blogin sisältö pitää olla mielenkiintoista, jotta sitä jaksaa lukea. Tekstin pitää myös olla helppo lukuista ja selkeää, sen kanssa minulla oli aikaisemmin vähän ongelmia, koska minulla tuli paljon kirjoitus virheitä.  Itse kirjoitan sellaisia postauksia joista itse pidän, esim. my dayt tai kuulumiset. Tekstiä kannattaa lihavoittaa, sillä se lisää mielenkiintoisuutta jos tekstissä on kerrottu tarkemmin yksityiskohtiakin. Esimerkki, " Menin tänään tunnilla Pollella, jolla en ollut mennyt koskaan." " Menin tänään ratsastustunnilla Polle nimisellä ruskealla shetlanninponilla, jolla en  koskaan aikaisemmin ole mennyt. " Sekä kuvat kappaleiden välissä tuovat mielenkiintoa lukea postausta. Itse haluan ainakin ilmaista mahdollisiman paljon tunteitani sekä fiiliksiä blogissani. Sekä my dayt kertovat aika paljon elämästäni siksi myös teen niitä, koska haluan että blogissani näkyy myös elämääni. Lähinnnä tämä blogihan kertoo elämästäni jossa hevoset ovat erittäin suuressa osassa. Linkkaan alas pari blogia, kenen teksteistä pidän. 




LINKKAA BLOGISI

Ajattelin ensin tehdä ihan oman postauksen tälle mutta tungen tämän nyt tähän samaan postaukseen, mutta siis tarkoituksena olisi siis käydä blogeja läpi ja valita niistä neljä parasta, joita sitten "arvostelen". 

Linkkaa tämän postauksen kommentteihin oma blogisi osoite ja kerro lyhyesti mitä blogisi sisältää. Sekä parin lauseen pituinen mielipide minun blogistani olisi mukava kuulla. Rakentavaa palautetta saa aina antaa! 

VIIMEINEN LINKITYSPÄIVÄ 6.7.16 !

-Nanna

torstai 9. kesäkuuta 2016

#9 10 SANAA, 10 KUVAA

Eli tänään olisi minun ensimmäisen Jalustin.net : in postaushaasteen vuoro. Tästä postauksesta tulee taas kerran erittäin kuvarikas postaus. Otsikko kertoo jo aika paljon mutta jos haluat itse osalllistua tähän postaushaasteeseen voit lukea ohjeet täältä.


Auringonnousu


Sanattomuus


Kultainen


Ystävyys


Menetys


Odotus


Rauha


Elämä


Onni


Ilo


- Nanna

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

#8 RAKKAUDESTA LAJIIN

Minäkö ratsastaja ?


Minusta ei päällepäin voisi uskoa että olisin ratsastaja, koska suurimmalla osalla ihmisistä on tietynlainen kuva miltä ratsastaja näyttää, esimerkiksi koulussa. Olen aina rakastanut eläimiä, lähinnä kissoja ja koiria. Joko ensimmäisellä tai toisella luokalla teimme luokkaretken Hämäläisen tilalle, jossa ensimmäsen kerran uskalsin koskea hevoseen. En voi sanoa että siitä lähti ajatus että minusta tulisi vielä ratsastaja, koska se ei ollt niin. Ratsastus ei Etelä-Karjalassa ainankaan ole mitenkään erikoinen ratsastus. Olen kiertänyt kaverini Janitan ja hänen pikkusiskonsa Julian kanssa monet tallit läpi ja kokenut erinlaisia, ratsastusopettajia, hevosia, talleja sekä ihmisiä. Jos joku kysyy  minulta " Mitä harrastat? " ja  minä vastaan "Ratsastusta" yleensä vastaus on "Oikeasiti, miten uskallat?" Siihen tarvitaan vain rohkeutta, jos päätät "minä hyppään hevosen selkään ja laitan sen menemään oikein päin" silloin sinä teet sen. En usko että arat sekä itseluottamus pulaiset pärjäisivät kauhean pitkälle ratsastuksessa, sillä OIKEASTI ratsastuksessa tarvitaan rohkeutta ja itseluottamusta sekä itsevarmuutta. Ratsastus ei ole oikeasti mikään helppo laji.




Miksi juuri ratsastus ?

Olen enemmän sellainen ihminen joka tykkää tehdä asiat rauhassa, yksin ja kunnolla (olen varmaan sanonut tämän lauseen joskus jossain).  Siksi mikään jalkapallo tai salibandy ei oikeen innostanut minua, olen kumpaakin kokeillut. Rakastan haasteita, saatan pelätä asioita mutta pääsen niistä yli. Voin kertoa tähän erään esimerkin, noin kuukausi takaperin tuntilistassa luki minun kohdallani Daalia... Olin aivan paniikissa, sen jälkeen sain kuulla etää olemme hyppäämässä esteitä, sen jälkeen jäädyin täysin. Minua oksetti ja pääähän sattui, koska olin aivan hermona. Mutta olin päättänyt että menen selkään ja ratsastan niin hyvin kuin pystyn. Suurin osa varmaankin tietää että hevonen/poni vaistoaa jos jännität liikaa. Yritin olla mahdollisiman rento ja piiloutuva, ettei minusta huomaisi että jännitän. Ensimmäisen hypyn jälkeen minulla oli niin turvallinen olo kun voi vain olla, Daalia oli ihana. Nyt nauran tälle asialle, sillä MIKSI jännitin, ratsastus on ratsastusta vaikka olisin tippunut sieltä olisin kiivennyt takaisin selkään ja jatkanut. Se on vaan niin mahtava tunne kun saa 500 kg painavan hevosen kulkemaan sillä tavalla kuin itse haluaa. Hevoset ovat minulle kaikki kaikessa, en tiedä mitä tekisin ilman niitä. Tallilla olo piristää minua aina puhumattakaan siitä miten paljon hevosen selkän hyppääminen piristää minua. Jotkut ihmiset jotka eivät ratsasta voivat ajatella tätä oudoksi, mutta se on verrattavissa kaikkeen. Jos harrastat uintia tulet siitä iloiseksi että pääset veteen. Mutta koska rakastan ratsastusta harrastuksena ja Hevosia eläiminä en voi vain tehdä muuta kuin kehua niitä. En ole koskaan löytänyt yhtä mielenkiintoisempaa harrastusta kuin ratsastus, sihen jää vain koukkuun. Ratsastuksesa parasta on että aina voi oppia jotain uutta, jotkut tunnit ovat onnistuneita jotkut taas epäonnistuneita. Onnistunesta tunnista jä taas erittäin hyvä fiilis, mutta tavallaan epäonnistuneestakin, sillä tulee sellainen olo että haluaisin takaisin hevosen selkään ja ratsastaa niin kauan että saan sen onnistumaan. Joka tarkoittaa sitä että tallille on aina kerta kerran jälkeen ihana tulla. Voisin kirjoittaa tästä aiheesta vaikka kuinka pitkät teksin, mutta taidan jättää tämän tähän. 



Minun tarinani

Kaikki alkoi Hubsilta, olin katsomassa Janitan ja Julian ratsastustuntia, oli talvi vähintään -15 astetta pakkasta. Katselin vain ihan rauhassa siinä kun muut kävelivät hevoset allaan ympäriinsä taluttajat vierelllään. Yht äkkiä minulle tuli sellainen olo että minäkin haluan tuonne. Äiti ei meinannut uskoa todeksi että MINÄ Nanna haluaisin nyt ruveta ratsastajaksi. No varasimme minulle ratsastustunnin että saan ensin kokeilla, äitini oli aivan varma että en minä siitä innostu, koska olin muutenkin todella arka. Mutta siitä se sitten lähti. Hubsilla sain ensimmäisen hoitoponini nimeltä Tivano, Tivano asuu vieläkin Hubsilla. Sitten siirryimmen jatko tunneille, kun osasimme ratsastuksen perusasiat ja ratsastaa ilman taluttajaa tai vieressä käveliää. Jossain vaiheessa Hubs alkoi tympimään ja kaipasimme vaihtelua, olimme olleet edellisenä kesänä ratsastus leirillä Pikkusuokki oy nimisellä tallilla ( nimi ei kylläkäään ollut tuo silloin). Kuulimme että talli oli muuttanut Lemille. Aloitimme sitten ratsastuksen siellä, tykkäsimme tallista ja jäimme sitten sinne. Jossain vaiheessa touhu meni vähän liian lepsuksi. Hevosia ei enää ollut tarpeeksi tai jos oli niin kukaan ei halunnut mennnä niillä jonka seurauksena rupesime puolittmaan tunteja mutta jouduimme silti maksamaan täyden hinnan. Me saimme myöhemmin kuulla että tallin käytössä oleva maneesi ei edes ollut käyttö kunnossa eikä siellä edes olisi saanut ratsastaa. Pikkusuokilla majaili musta shettis ja sen omistaja sanoi että shettis on muuttamassa Tervamäen tallille, no totta kai googlasimme heti missä ja minkä alinen paikka tämä oli. Lopetimme tunnit Pikkusuokilla ja aloitimme Tervamäellä. Tykkäsimme tunninpitäjästämme sekä poneista. Vähän ajan ratsasettuamme sillä tallilla otimme Janitan kanssa puoliksi puoli ylläpitoon Lurjus nimisen shetlannin ponin, puoli ylläpidimme sitä noin 3 kuukautta jonka jälkeen emme enää jaksaneet, sillä kolme kertaa viikossa oli jo liikaa meille. Sen jälkeen kun talli ilmoitti että vakio tunnit loppuu ja talli vaihtuisi yksityiseksi. Rupesimme taas etsimään uutta tallia. Päätimme siirtyä Raijan tallille, se ei todellakaan ollut ykkös vaihtoehdoissamme, sillä olimme kuulleet niin paljon pahaa sitä tallista. Jouduimme jollekkin alkeistunnille... Ratsastuksenopettajamme luuli meitä vasta aloittaneiksi joten emme edes hypänneet. Kävimme varmaankin noin kaksi kuukautta Raijalla, kun saimme viestin että Kiviojan ponitallille on tulossa lisää tunteja. No kävimme kokeilemassa siellä ja aloitimme sitten tunnit viime syksynä. Tässä välissä olen käynyt monet leirit ja parit kisat. Einolassa olen ollut yhdellä hiihtoloma leirillä, yhdellä kesä leirillä ja kahdella viikonloppu leirillä. Tarhakallion ratsutilalla olin viime kesänä leirillä, sitä edellisenä kesänä kiwigontallilla ja sitä edellisenä Lisa-aegin tallilla. Nyt olen ratsastanut vähän yli viisi vuotta, ja kokemuksia riittää. Arskan löysin viime vuoden lopussa torin kautta kun poni tarvitsi liikuttajaa kerran viikossa... lisää voit lukea tästä. Eli tällä hetkellä ratsastan kaksi kertaaa viikossa, haluaisin kyllä enemmänkin mutta aika ei vain yksinkertaisesti riitä.



Mitä jos et enään pysty ?

Ainahan on riskit ja vaarat, ratsastuksessa voi tapahtua mitä vaan. Mutta en haluaisi ajatella vielä tuota. Minulle ei ole käynyt mitään pahaa ratsastuksessa, minulta ei ole murtunut mikään paikka koskaan. Mutta jos tapahtuisi jotain, että en voisi enää ratsastaa olisin silti hevosten kanssa tekemisissä. En voisi ajatella elämää ilman niitä. Mutta jos jostain syystä kiinnostus hevosiin loppuisi... en tiedä. 

Einolan kesä leiri 2015
Rada 2015 kevät
lurjus 2014 syksy






Haluan kiittää jokaista hevosta jonka kanssa olen ollut tekemisissä, olen kokenut teidän kanssa mitä ihanimpia kokemuksia enkä luopuisi niistä koskaan. Haluan myös kiittää vanhempiani jotka ovat jaksaneet kuskata minua talllille. Sekä haluan kiittää kaikkia ratsastuksen opettajia, teiltä olen saanut vinkkejä ja neuvoja miten minusta tuisi edes hyvä ratsastaja.



<3 Nanna

perjantai 3. kesäkuuta 2016

#7 KAHDEN PÄIVÄN TAPAHTUMAT

YTämä postaus tulee kolme viikkoa myöhässä, pahoittelen.

Aloitetaan Torstaista 12.5. Oli ihan normaali kouluaamu, söin, puin päälle, meikkasin ja lähdin kouluun. 

Koulussa ei meillä mitään ihmeitä, päivä oli 8.30-14.30.


Koulun jälkeen tulin vain kotiin, kävin kaupan kauttta ostamassa vähän ruokaa että jaksaisin ratsastustuntiin asti.


Joskus ennen puolta viittä lähdettiin ajamaan Janitalle ja Julialle, ja sieltä tallille.


Tuntisista näytti tältä :


Menin siis tunnilla Daalialla, koska olin menossa kisoissa sillä. Vielä plussana tähän en ollut koskaan ratsastanut Daalialla koulutuntia.

(c) Sara Laakkonen






Daalia oli ihan hieno, alku tunti meni ihan hyvin. Daalia oli vähän laiska mutta kun rupesimme nostamaan laukkaa poni hiukkaisen innostui.


Vähän ennen kahdeksaa odottelimme kyytiä takaisin kotiin.


Sitten tulin kotiin, kävin suihkussa ja kävin nukkumaan.


Perjantai 13 päivä, lähdin ihan normaalisti kouluun.


Välikällä vähän suunnittelin ulkoasua ja kirjoitin tätä postausta



Kävin kaupan kautta ja tulin kotiin, sillä irtokarkit oli tarjouksessa.


Noin kahden tunnin jälkeen olimme jo lähdössä tallille ja kisoja kohti.


Kisasin ihan normaaleissa ratsastusvaatteissa, koska en omista valkoisia ratsastushousuja tai muita kisa varusteita.

Kävin kuuden aikaan laittamaan Daalia kuntoon ja sen jälkeen lähdin verkkaamaan sitä.


Verkka sujui ihan hyvin, poni oli vähän innokas ja ratsastaja olisi voinut olla hiukan rennompi.


Rata meni erittäin hyvin, en olisi odottanut että se menisi noin hyvin. Sillä sijoituimme kolmansiksi !


Luokan sijoittuneet : 


Sen jälkeen kävimme Janitan ja Julian kanssa syömässä, mutta miulta loppui akku joten en voinut ottaa enää kuvia.

Paitsi ostin Jannen vaunu liikkeestä tälläisen punaisen kassin.



Tässä vielä pöytäkija ja ruusuke.


Helppo C, E.B. Special 2015 13.5.2016


Eli siis sijoituin kolmanneksi 27 kisaajasta, prosentein 68.333 %

Toivottavasti pidit postauksesta !

-Nanna